Helsinki

Helsinki perustettiin vuonna 1550 Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan käskystä. Kaupungin perustamisen tavoitteena oli luoda Tallinnan kanssa kilpaileva kauppakaupunki Suomenlahdelle. Aluksi Helsinkiä kaavailtiin Santahaminan saarelle, mutta lopulta se päätettiin rakentaa Vantaanjoen suussa sijaitsevan kosken ääreen. Kaupungin virallinen nimi on alusta asti ollut Helsingfors, mutta sitä on näihin päiviin asti nimitetty Uudenmaan ruotsalaismurteissa nimellä Helsinge. Tästä myös nimen suomenkielinen asu, Helsinki, on lainattu.

Helsinge

Ravintola Helsinge on nimetty samannimisen pitäjän mukaan, jonka raja kulki aikoinaan itäisemmän kosken ylittävällä sillalla. Helsinki on sittemmin laajentunut joen vartta pitkin niin paljon, että Helsingen pitäjä sijaitsee tätä nykyä Tammiston ja Suutarilan vieressä.

Kuninkaankartanonsaari

Kaupunkia perustettaessa päätettiin myös kuninkaankartanon perustamisesta kaupungin yhteyteen läheiselle saarelle. Kuninkaankartanot olivat kuninkaanvallan keskuksia, jotka toimivat mm. huoltokeskuksina. Linnakkeenakin toiminut kartano vartioi sekä Turku-Viipuri -maantien siltaa että katkaisi tehokkaasti hämäläisten talonpoikien verottoman kauppapurjehduksen Tallinnaan. Talvella 1571 tataarien ja venäläisten osasto poltti kartanon hävittäen myös Helsinkiä. Tuhoutunutta kartanoa ei rakennettu uudestaan kuninkaankartanoksi.

Vesilaitos

Kosken suulla oli toiminut vuosisatojen ajan puurakenteisia myllyrakennuksia, jotka 1870 saivat väistää etelämmäksi vesilaitoksen tieltä. Vesilaitos aloitti toimintansa Kuninkaankartanonsaaren puolella ja länsihaaran varrella olevassa, 1876 valmistuneessa pumppulaitoksessa. Pumppulaitoksen vesivoimalla toimivat laitteet pumppasivat saarella sijaitsevista altaista puhdistettua vettä kaupunkiin. Tiilinen mylly pyöritti jauhinkiviä vuosina 1884 -1915.

Ravintola Helsingen rakennus on ennen toiminut mm. vesilaitoksen laboratoriona, henkilökunnan asuntona, sekä tekniikan museon toimistotilana. Rakennus on pystytetty 1900-luvun alkupuolella vesilaitoksen laboratoriotilaksi. Vesilaitoksen siirrettyä toimintaansa Viikinmäen suuntaan, myös laboratoriotilat saivat siirtyä mukana. Rakennus siirtyikin laboratorion esimiehen virka-asunnoksi. Vuosien varrella tiloissa asui useita vesilaitoksen työntekijöitä. Toisen maailmansodan jälkeen rakennusta kunnostettiin seuraavaa laboratorion johtajaa varten. Rakennuksen villoista ullakolta ja välikatosta löytyi useita sinne piilotettuja käsiaseita. Edellinen johtaja kun oli ollut ahkera suojeluskuntalainen. 80-luvulla ja osan 90-lukua rakennus toimi saaressa edelleenkin sijaitsevan tekniikan museon toimistotilana. 90-luvun loppupuolella tiloihin muutti Ravintola Kuningaskalastaja. Ravintolatoiminta loppui kuitenkin syksyllä 2004, kunnes Helsingen omistajat Kimmo Karvonen ja Jarmo Salonen kunnostivat sisätilat ja perustivat tiloihin uuden entistä ehomman Ravintola Helsingen.